18+ huuhedtei, 5+ nastai huuhedtei bol Australiad surahad anhaarah zuils

18+ huuhedtei, 5+ nastai huuhedtei bol Australiad surahad anhaarah zuils

Tanii huvid 20 nastai huuhdee tusad n mastert surgaad uuruu nuhur huuhedteigee ochij mastert surah gesen songoltiig yariltssan sanagdaj bna. Umnuh mergejliin yalgaatai bsan baidlaas bolj surguuli songolt deer ta ergelzsen. Graduate diploma, certificated suuj iluu tulbur gargamaargui bna geheer n Ajliin turshlagiin todorhoilolt hiij urilga avah bolomjtoig bas helsen.
5 nastai huuhded surgaltiin tulbur muj mujaasaa hamaaraad uur uur tulbur tulnu. Australiad bgaa hen ch bsan surguuliin nasnii huuhdiig zaaval surguulid hamruulah uureg huleedeg. Visand handaj bgaa hun bur visanii huraamj elchind tulnu. Mun huuhdiin surguuliin tulburiig Australiin Bolovsroliin yamand tuldug.
18 nas hursen bol ter hun etseg eheesee hamaaraltai bish, biye daasan hun bolson geed surlaga, surguuliin talaarh medeelliig n ch uuruus n busad hund ugduggui. Ene hun n tusdaa visa meduulne.
Baritsaa mungunii huvid manaihaar damjuulj urilga zahialuul avchihaad surguulidaa yavahaa boliloo gesen asuudal tohioldoj bgaa uchraas tuhai hund zartsuulsan tsag hugatsaa, setgel zurhee yamar neg baidlaar uneleh shaardlagiin daguu bagiin hemjeend zuvshiltsuj uurchlult oruulsan bgaa. Ene mungu n Australiad ochood butsaagaad avdag baritsaa. Tuhain case deer ajillasan ajiltnuudiinhaa tsag zav, gargasan hudulmuriig uneguiduulehgui baih uudnees avch bgaa arga hemjee gedgiig oilgoh heregtei. Manaih zuuchlaliin huls avdaggui. Busad ijil uil ajillagaa yavuulj bgaa gazruud 400AUD baritsaa + uilchilgeenii huls gej avaad jil bolj bhad hen n ch edgeer gazruudiig unetei bna gej gomdollohiig sonsoosgui. Bid harin udiig hurtel uursdiin hudulmuruu bagaar unelj bgaa. Zarim gazruud zuuchlaliin huls, gemt hergiin baritsaa , visanii baritsaa geh met 1500+2500 geh metiin sonirholtoi urid umnu n sonsch bgaagui tulburuudiig butsaagdahgui nuhtsulteigeer avdag ch uil ajillagaagaa yavuulsaar bdag. Bid ajlaa ur duntei bailgah bosgiig tavij tsag ursen humuustei udahgui bh uudnees shiidver gargan uurchlult oruulsan gej uzej bgaa.
Mastert suraad ajil hiigeed ail tejeegeed avch yavdag n ch bna. Ajil hiideggui baij amjiltgui surdag n ch bas baina. Yamar zamaar ochson yamarshuu uzel bodoltoi hun be gedgees hamaaraad harj bgaa untsug n ondoogoos bolj ugch bgaa zuvluguu n uur bh tohioldol elbeg bdag.

Tanii huvid bid hangalttai medeelel ugsun gej bodoj bna. nemelt medeelliig china.embassy.gov.au bolon immi.gov.ausituudaas sudlaarai. Iluu nariivchilsan medeelliig geree hiisen humuusiinhee case deer tsag gargaj ajillaj bgaa humuus n tus tusdaa hariutsaj ugdug.

Bayarlalaa

Gegeen Blue team

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: