Australian Mongolchuud: Oyutnaar irehdee yamar surgalt bolon zuuchlagch songoh ve

Busad zuuchlagch nar yadgiig medq gehdee zuuchilsan oyutniihaa toog, zuuchilsan surguuliudiinhaa tulburiin hemjeetei n zeregtsuuleed tavichihval yamruud n busdad amidral beleglej yamruud n ashig huuguud bn gdg n haragdahaar boloh bh. Australia geltgui Angli America ru surguulid yavya geheer angli helnii course l gehed 10,000$-s buuhgui deed bolovsroliin zereg gorilohod l jildee 20,000$ bol olhon.

Mongolchuud bolovsrol gedgiig zuvhun ih surguuliin bakalavr magistraar l oilgodog, academic amidrald uuriiguu zoriulna gdgiig tusuuluhgui ch dooktort hurtel bas sanaatai, mergejil deeshluuleh ch yumuu mergejiltei ajilchin beltgeh surgalt gvl shuud har ajilchin gesen haalttai sedviig hunduh n geed anhaarliin gadna orhidog. Getel Australia ulsiin bolovsrol ezemshuuleh butets n hyamd uneer yerunhii mergejleer surch boldog, jishee n business, IT, accounting-n suuria College bolon Deed surguulias olj avahdaa jiliin $4000-8000g tulburtuu tuluud l ih surguuliin ehnii 1-2 jiliin hicheeliig shuud toocuulah hemjeend beltgegdeh bolomj baidag.

Hyamd uneer suraltsagchid n zuuchlagch baiguullagad ashig avchrah n baga baidgaas mun mongol talaasaa gadaadiin suvgaas oloh ashgiig 100% ezemshih bolomj hyazgaarlagdmal bdgaas bolj mgld bairshiltai ihenh agentuud ali boloh undur unetei surguuliud ru oyutnuudiig ilgeej uursdiin erh ashgaa oyutniihaas deeguur tavihaas argagui boldog.

Uuniig anzaarch oyutniihaa erh ashgiig deeguurt tavidag ashgiin bus gazruud bolon tetgeleg gorilogsdiig shalgaruulagchid turuucheesee baga zergiin sanhuujilt bosgoj, u/a-gaa commercial gazruudaas iluuteigeer surtalchlahiin tuld MASP.mn MGLAUS.com Gegeen.mn Ngo -n ner deer orlogiin davhar eh uusver haij uursduu oyutnuudaas bus gadaadiin surguuliudaas hurungu oruulaltaa tataj ehleed bagagui hugatsaa unguruulj bnaa. Hurteemjiig n ihesgeh tal deer ch dorvitoi arga hemjeenuud avch ehleed http://social.mn marketingiin bag ch avch ajilluulj ehelsen.

Jildee Masp 38 hund 100% tetgeleg olgoj jiliin 18,000-66,000$n surguuliud ru mglchuudiig ilgeedeg.
Urid n oyutnuudaa uursduu urilgaa olj irehiig shaarddag bsnaas application fee waiver, bolon uni shalguur hangah processiin tal deer Mglaus metiin baiguullaga huvi humuus tuslahaas argaguid hurch yadaj l urilganii mungu surguuli ruugaa shiljuuleh gej bagahaan $100-200n tuluu ahiad ene hemjeenii zardal chiregdel uusdeg bsnyg olon jil shiideltsej uurelcej irsen.

Odoo ug baiguullaguud uursduu surguuliudaas n sanhuujiltee avch oyutniihaa toogoor uramshuulal hurtdeg bolj bn.

Amidrah zardaltai n tulburiig n daadag 100,000$-g n buren sanhuujuuldeg 100% tetgelgiig n ZG, Australia uls esvel Tomchuud n gargadag tul ug 38 mglchuudaas mgl taliin zuuchlagchdad onogdoh huvi bohiroor bodohod l jildee 100-200,000$ orchim bolj elitiin bulgemiin shilmel tsoohon oyutnuudiin ireedui deh hurungu oruulalt jildee 3-4 say $ boldog. Medeej erguuleed ene ulsad oyutnuudaar turees toluulj idej uuh zardliig n garguulsaniih economy-goo saijruulj ulsiinhaa uildverlegchidiig ch uud n tataj ulsaa ch sain surtalchilj chaddag. Tugsugchid n ch Mozzies-nhonoo alban tushaal ahihad n ali boloh demnej bulgerhej ehelsen bga bh.

Medeej unetei shildeg surguuliudaas gadna hyamdavtar gazruud ru n zaaval tetgeleg gelguigeer huviaraa suraltschih sonirholtoi neleen tom mass tsaana n bdg. Uun deer l companiud gol togloltoo hiideg.

Ug humuus ger buleeree gadagshlaad ochood ajil hiigeed amjirgaandaa hurgeed yavj boloh bolomjiin hyamdhan surguuli sonirhoj orj irdeg. Deedsuudees gadna ard tumnii gesen shoshgotoi songoltuud deer Gegeeniihen bolon ijil tuvshnii baiguulaguud zuuchlagch nar tulj ajilladag.

Ashgaa bodood jiliin 15-30,000$n surguuliud ruu 100, 100-r n ilgeej mglchuudiin harmaanaas zuvhun hil davah hurtel n jiliin $2say dollar gadagsh n garguulj chadaj bga gazruudiin ch surag duuldah bolloo. Ene 2 say dollar bol zuvhun ehlel buguud ug oyutnuudiig ihenhiig n hel usgui bhd n $10,000 garui dollariin helnii course-tei zalgaad ch hamaagui ashgaa harmaalaad amidraliig n bodoh ch gui angli helgui medeelelgui chigeer n Australia ru ilgeedeg gazruud hed hed bii.

Yadaj ug ashgaas n mgl dah zuuchlagch nar n ahiuhan hurtchihdeg, bolj ugvul taliig n ch bolov Mongol dah salbar n avchihdag bolchvol olon say-n zah zeeliig huvaalcahad uramtai n medeej. Getel iim hemjeend hurch ahiuhan huvi sanal bolguulj chadq yavaa mglchuudaa haaya uruvduhiim. Baidgaa barij guigeed l sain sanaalsan heden genen hongoruud l gadniihand uguhuu l medehees yaj mungu tatahaa medq olj ch harq l zolios n bolood yavahiimdaa.

Irj bga oyutnuudiig n bodohoor bur ch ur uvdum dur zurag todorno.

Medeej anh irj bga anglishgui ulsuudad Australia yu gej l ayataihan bhv adaglaad angliar yarij ajlaa buteene, amralt zugaalgand hurtel angliar yaridag humuustei l oilgolcohod hurne, ajliin shalguurt ch gsn tencehed amargui n oilgomjtoi. Ingeed ih itgel uvurtulj irsen nohduud jiliin 10-18,000$ tulburuu oloh n buu hel ahiad ene baitugai zardalaar ene ulsad amidrah yostoigoo udalgui uhaardag. Uur buhimdal n asch eheldeg. Ali boloh zuuchlagch nart n uuriig n garguulq bh talaas n bid ch bas setgelzuin emchilgee hiihed hurdeg. Zuuchlagchidtaigaa zuv baidlaar harilcaj daraagiin oyutnuuddaa hereg boloh zuvluguu hurguulj bgaasai gej ih husdeg ch Australiag bolon zuuchlagchidaa muugaar bodoh uzleesee hesegtee salj chaddaggui uursduusuu davj setgehgyi ireeduig harah bolomj n tsar hureeniihee huvid mash humigdmal bolj amia yaj hoohoilohuu l gesen undsen tipendee ordog.

Oyutnii amjirgaany zardal sariin $1500 garui dollar jiliin 18,600$ boldog. Ene dund surgaltiin tulbur, daatgal, nisleg, ayalal, entertainment ogt orolcoogui bas single hunii urtug gedgiig oilgoh heregtei. Ger bultei humuus nemelt zardal gargahaas gadna huuhdiin tsetserleg surguuliin urtug n ajil hiij oloh orlogoos davah magadlal buhii ih undur bdgiig toocoh heregtei.

Haramsaltai n ih undur zardlaar commercial gazruudaar damjij irsen mgl oyutnuudiin neleed heseg n zorilgodoo niiceegui songolt hiisnees bolj 1-2 jil teseed l ihenh n baidgaa shavhaj soruulsnaa gaihaj cuhun, haraal cuhrul bolsoor nutag bucdag. Ehnii jilees hoish sanhuugiin huvid biyee daachihna gesen toocoo zarim oyutnii viseer iregsded uilchildeggui n toogui.

Angli helnii medleg n ih dooroos ehelbel jiliin dotor daraachiin shatnii surgaltandaa tencehgui bh ersdel ih undur. Yadaj shalguur bagatai hyamd college institute-d Ielts 4,5-5,5 tai (max 9) tentschiheer zuv suurtai ireegui shuud undur unetei shalguur ihtei surguulid Ielts 6-7 (advanced tuvshin) hurgechiheed surna gej beltgelgui ireed huguu chirdeg. Ajil hiivel angli hel surah asuudal hetsuudne, angli helguigees ehelsen hun medeej ayaga shanaga, shalnii alchuur, barilgiin shavar shohoiny hedhen ugendee ergeldehees academic surgaltand hereg bolchih bichig caasnii ajil erhlene gej hovor.

Australian elchingees 2012 ond une urtug ihtei ih deed surguulid irehed ielts ibt onoo nehehgui bolj angli helnii shalguuriig ingej aihtar buuruulsnaas ulbaataigaar 2013 ond orj ircgeesen tag angli helgui mglchuud odoo id asuudal uusgedeg n ehleed l yavtsgaaj bn daa. Bas anhnaasaa higher education buyu 573 class-n masteriin visand irchiheer bucaad hyamd college ruu tuvshin buuruulj hyamd suralcah erhgui boldgoos olon oyutan amaa barij ugee helseer zuvhun surah zorilgotoi irsen sanhuu saitai, hel usaa dohuulchihsen bsn potential saitai hed n l huviaraa surahaar tunaj uldej bn. Ene uls uul n ger buleeree irehiig mun oyutnii ajil erhleltiig demjdeg gedgeeree marketingaa sain hiideg ch yamar surgalt n zuv songolt boloh ve gesen asuultiin temdeg uldeedeg. Uund hariult olson, mun tuuniigee busdad duulgahiig hussen egel jiriin negen mongol busguin haluun setgelees uudeltei jijig alhmuud udguu olon zuun Australian Mongolchuudad uguujuu ugch amjjee. Ug hariultiig olj busdad tugeesneer huvidaa businesstei bolj delhiin hemjeend orlogojij, zartsuulaltiinh n medliig 100% atgaj chadsan mglchuudiin egneeg telj ehelsen n gadaad dah mglchuudiin huvid muugui amjilt yum.

Ene bugdiig ehelj anzaarch ih ashgiin tuluu bish ch eleg negtnuudiinhee tuluu ene saihan ulsad id hyamraastai, ih hemjeenii setgeliin tugshuurteigeer bish bolj ugvul esregeer n iheehen ashigtaigaar jiliin 5-8000$ dotor surahaa suraad uzej harahaa haraad hajuugaar n az jargaltaigaar ajillaj hudulmurluud amidraliinhaa 2+ deesh jiliig chanartai unguruuhud n bid tusalj ali boloh amidral beleglehiig hicheej irsen. Bid ashig avchrah surgaltuudiig bish amidral belegleh bolomjuudiig sanal bolgodog. Iimdee ch Gegeen bagiinhan odoogoor Australia dah 650 garui oyutnuudiin 400 garuid n hurch uilchilj amjsan buguud haricangui edgeer oyutnuud maani busad zuuchlagchdiin oyutnuudiig bodvol asuudal bagatai, visa sunguulahad tuvuggui, shat daraalsan olon songoltuuddaa tuslamj avch bolomjiin saihan amidral cogclooj community build hiihed huvi nemer bolcgoodogooroo aldarshaad bga.

Unetei surguulid irsen bla ch Gegeeniihen tulburuu hyamdruulj, creditee toocuulj, hicheelee cooruulj, sain bolovsrolyg hyamdaar olj avangaa irehiin umnu sain medeeleljij setgel sanaany bolon sanhuugiin beltgel saitaigaas ehelcgeedeg tul busad zuuchlagchid yumuu huviaraa huuculdugsdud tohioldoh berhsheeluudiig ihenhiig n algasch chaddag.

Neg uruund neg aild amidarch uzsen uur uur zuuchlagchdiin mgl oyutnuud ch, mun huviaraa biye daaj hoocoldoj irtsgeesen mglchuud ch bas bidnii chadsan buteesen bugded am saitai baidgaas bidend achaalal mash ih irj yerunhiiduu amjihgui yum ihtei bolj ajiltnuud nemj acaxaas argagui bolj urgujij ehelsen n erguuleed australia mgl-d ajliin bairuud bii bolgoj uguujuu ugch ehelsen gej uzdeg.

Gadaad gurend shudarga hudulmuruuruu mglchuud maani har ajlaas tsaashih hil hyazgaariig davj setgej boldogiig, aviyas chadlaaraa ashig orlogoo nemegduulj delhiid gartstai baij chadahyg boditoor n batalj amid jishee bolj yavaa ajiltnuudiinhaa umnuus mglchuudaaraa baharhah setgel turdug. Ene buhend tuushtai demjij irsen mongol tumnii mini buyan baragdashgui ihee.

Ene 2 ulsiig holboj ih medeelel soyol solilcoj mundag ireeduig buteelcehiin tuluu

Hamtdaa hugjitsguuye. Australian Mongolchuudaa

June 2014

By http://facebook.com/gegeen

Advertisements
Posted in News. 2 Comments »

2 Responses to “Australian Mongolchuud: Oyutnaar irehdee yamar surgalt bolon zuuchlagch songoh ve”

  1. dulguun Says:

    sain bnuu asuuh yum bn weer_dl@yahoo.com

  2. Baljinnym Says:

    Ta bvhentei yaj holbogdohu


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: